Rauman seurakunta
Rauman seurakuntaan kuuluvat Rauman lisäksi Lapin kappeliseurakunta ja Kodisjoen saarnahuonekunta. Keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko on koko seurakunnan yhteinen pääkirkko.
Rauman seurakuntaan kuuluu n. 27 000 jäsentä, ja se on evankelis-luterilainen seurakunta.
Rauman seurakunnan kirkkoherra on Valtteri Virta.
Rauman seurakunnan strategia
Rauman seurakunnan strategian tunnus on Nykyaikaista yhteyttä iankaikkiseen.
Strategiamme toimintalinjaukset
Seurakunta on yhteisö, johon haluat kuulua
Toiminnan lähtökohtana on yhteisön rakentaminen sekä yhteisöjen rakentamiseen rohkaiseminen, toimijuuteen/vapaaehtoisuuteen rohkaiseminen ja vapaaehtoisuuden tukeminen. Rakennamme seurakunnassa yhteisöä ja yhteisöjä, joihin halutaan kuulua.
Perinteet ja uudistuminen hengellisyyden perustana
Rauman seurakunta kunnioittaa perinteitään ja ammentaa paikkakunnan ainutlaatuisesta fransiskaanisesta historiasta. Rikas perinne muistuttaa merkityksellisyyden syntyvän siitä, että eri aikoina pidämme huolta lähimmäisistä ja luomakunnasta. Tarjoamme rohkeasti mahdollisuuksia monipuoliseen hengellisyyteen, rukoukseen, hiljaisuuteen, Pyhän ja merkityksellisyyden kokemiseen.
Seurakunta vaikuttaa arjessa
Seurakunta on läsnä, vaikuttaa, näkyy ja toimii siellä, missä ihmiset ovat. Seurakunnalla on merkitystä ihmisten arjessa Raumalla.
Otamme huomioon, että monen arkea Raumalla on elää uutta elämänvaihetta uudella paikkakunnalla
Lataa Rauman seurakunnan strategia
Strategiaan liittyviä materiaaleja:
Rauman seurakunnalla on pitkä historia
Rauma on yksi Suomen kuudesta keskiajalla perustetusta kaupungista, saaden kaupunkioikeuden vuonna 1443. Rauman seurakunnan historia alkaa Eurajoen seurakunnan kappelina todennäköisesti 1300-1400-lukujen taitteessa. Tarkkaa ajankohtaa ei ole tiedossa, sillä kappelin perustamiselle ei tarvittu tuolloin kruunun lupaa.
Varhaisin viite Raumalla kristinuskosta on Rauman edustalta, Saukon saaresta löytynyt 1100-luvulle ajoitettu risti. Perimätiedon mukaan varhaisin kappelirakennus Raumalla olisi 1100-luvulla rakennettu puinen Reksaaressa ollut ns. Kartunkarin kappeli. Reksaaren kappelin perustuksia on edelleen nähtävissä ja sen ympäristöstä on löydetty hautoja.
Keskiajalla Rauman seurakunnan pääkirkko oli Pyhän Kolminaisuuden kirkko nykyisen Kalatorin vierellä. Pyhän Kolminaisuuden kirkon paikalla on ollut ensimmäinen puukirkko 1400-luvun alkupuoliskolta lähtien. Puukirkko lienee rakennettu paikalle Rauman saamien kauppaoikeuksien myöntämisen myötä, kuitenkin aikaisintaan vuoden 1410 jälkeen.
Pyhän Ristin kirkko on Vanhassa Raumassa sijaitseva kirkko, joka on valmistunut todennäköisesti vuosien 1515 ja 1520 välissä. Se rakennettiin alun perin Rauman fransiskaanikonventin kirkoksi. Pyhän Ristin kirkko toimi fransiskaanien kirkkona vuoteen 1538 saakka, jolloin luostari lakkautettiin uskonpuhdistuksen, eli reformaation myötä. Pyhän Ristin kirkko jäi vähälle käytölle reformaation jälkeen, kunnes se otettiin käyttöön luterilaisena kirkkona Pyhän Kolminaisuuden kirkon tuhouduttua tulipalossa vuonna 1640.
Esimerkkejä fransiskaanisesta perinnöstä on historian varrelta paljon. Viimeajoista voimme mainita mm. 70- luvulla Pyhän Ristin kirkon eteen pystytetty Franciscuksen patsas. 1980-luvulla Fransiskaanimunkit vierailivat Raumalla ja lahjoittivat San Damianon ristin Pyhän Ristin kirkkoon. He vierailivat myöhemminkin Raumalla ja innostivat monia raumalaisia tutustumaan syvemmin fransiskaaniseen elämäntapaan ja pyhän Franciscuksen perintöön. Tämän seurausta on mm. kirkon edessä oleva Pax et Bonum -tervehdys. Vuonna 2017 Raumalla saarnasi ensimmäisen kertaa reformaation jälkeen fransiskaanimunkki.