Historiallinen askel yhteyden syventämiseksi: Raumalla vietettiin yhteisiä hetkiä luterilaisen seurakunnan ja fransiskaaniyhteisön uuden sovinnon eleen tunnelmissa
Rauman Pyhän Franciscuksen päivillä 2025 koettiin ekumenian historian näkökulmasta merkittäviä hetkiä. Lauantaina 11. lokakuuta Pyhän Ristin kirkossa julkistettiin sovinnon ele, jolla haluttiin virallisin asiakirjoin kuroa yhteen vuosisatoja sitten syntynyttä kuilua fransiskaaniyhteisön ja evankelis-luterilaisen seurakunnan välillä.
Uudistetun yhteyden symboleina Raumalta lahjoitettiin pitsiristi ja raumalaista merivettä konvetuaalifransiskaaniyhteisön keskukseen Italian Assisiin. Raumalta lähetetty vesi on yhdistetty assisilaiseen vesistöön. Vastalahjaksi Rauman seurakunta sai öljylampun, joka niin ikään on merkitykseltään syvällisempi kuin mikä tahansa lamppu.
-Se on kaunis symboli rauhalle ja sovinnolle. Kuten konventuaalifransiskaanien pääjohtaja Carlos Trovarelli (OFM Conv eli konventuaalifransiskaani) kirjoittaa lahjan saatekirjeessä, lahjanvaihdossa yhdistyvät vesi- ja valoelementit kuvastavat yhdessä Raumaa majakkana, jossa rauha ja yhteistyö pääsevät kasvamaan, kertoo konvetuaalifransiskaanien sääntökunnan oikeudenmukaisuuden, rauhan ja luomakunnan koskemattomuuden palvelutehtävää johtava Michael Lasky (OFM Conv), joka toimitti ja luovutti lahjan Raumalle.
Valo ylittää menneisyyden varjot
Symbolisen lahjojenvaihdon taustaa avattaessa on palattava kauas historiaan 1300-ja 1400-lukujen vaihteeseen, jolloin viimeistään fransiskaanimunkeista ensimmäiset saapuivat Raumalle.
Raumalle perustettu fransiskaaniluostari on jättänyt kaupunkiin syvän jäljen ja edelleen elävän fransiskaanisen perinnön, joka on tuonut paljon iloa, hyvyyttä ja hengellistä näkyä. Näin toteaa Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen lahjanvaihdon saatekirjeessään pääjohtaja Trovarellille.
Fransiskaanien hengellinen yhteisö Raumalla kuitenkin murtui vuonna 1538, kun Ruotsin kruunu sulki fransiskaaniluostarin uskonpuhdistuksen. Leppänen kirjoittaa kirjeessään, ettei menneeseen ole paluuta, vaan nyt astutaan eteenpäin kohti syvempää yhteyttä ja yhteisymmärrystä.
Trovarellin vastauskirjeessä kiitetään koskettavasta eleestä ja kerrotaan fransiskaaniyhteisön ottavan mielellään vastaan tilaisuuden edetä yhdessä kohti uusia mahdollisuuksia parantumiseen ja kasvuun.
-Tunnustamme eron tuskan, joka on vuosisatojen ajan hämärtänyt polkumme. Silti yhteisen kasteemme valo yhdistää meitä, ylittää menneisyytemme varjot ja valaisee tietä eteenpäin, Trovarelli kirjoittaa vastauksessaan, vapaasti suomennettuna.
Kirje on tallennettu fransiskaanien 800-vuotiseen arkistoon, tästä valosta yhteisellä tiellä muistuttamaan.
Miksi juuri Rauma?
Miksi juuri Raumalla vietetään kansainvälisen yhteyden kannalta merkittäviä Pyhän Franciscuksen päiviä, eikä isoissa kaupungeissa kuten Turussa tai Helsingissä?
Syy on päivien ohjelman avanneen seurakuntapastori Taneli Ala-Oppaan mukaan selkeä historian kannalta: Raumalla on ollut fransiskaaniluostari, jonka perintö on jäänyt elämään. Raumalla on myös vuosien varrella pidetty yllä yhteyttä kasvavissa määrin, ja vuonna 2017 konventuaalifransiskaani saarnasi Rauman Pyhän Ristin kirkon päämessussa ensimmäistä kertaa 1500-luvun uskonpuhdistuksen jälkeen.
Franciscus Assisilaisella on mainetta ekoteologina, vaikka 1100-luvulla syntyneellä ei luonnollisesti voinut olla tietoa nykyajan luonto- ja ilmastokriisistä. Ala-Opas toteaa hänen sanomansa kohtuullisuudesta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta sekä rakkaudesta luomakuntaan ja veljeyteen olevan joka tapauksessa nykyäänkin ajankohtaisia.
Teksti ja kuvat: Krista Valkonen
